Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän

Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän on Antti Salokosken ja Leena Vaahteran koskettava kertomus suhteestaan Suvi Vaahteraan, Suomen suurimpaan rocktähteen. Suvi Vaahtera, rocknimeltään Summer Maple on Antti Salokosken entinen tyttöystävä ja Leena Vaahteran liian aikaisin aikuistunut tytär. Sekä Antti että Leena esittävät tärkeää osaa Suvin mielikuvituksellisessa näytelmässä, mutta huomaavat pian olevansa vain sivunäyttelijöitä, joilla ei ole tarpeeksi voimia muuttaa trategiaksi muuttuvan näytelmän kulkua.

Juoni etenee takaumien kautta. Toisin kuin useimmissa romaaneissa, takaumat ja nykyajan kuvaukset sulautuvat tiukasti yhteen. Etenkin loppuosassa nykyaika ja mennyt kuitenkin sekoittuvat - tapahtuiko tämä ennen, tällä hetkellä, vai tapahtuiko sitä ollenkaan? Takaumat tekevät tarinasta jännittävän, sillä lukija tietää nykyhetken tilanteen, mutta ei siihen johtavia muuttujia. Ajan sekoittumisesta huolimatta tarinaa oli helppo seurata. 

Kirjan henkilöhahmoihin samaistuminen on helppoa. Antti ja Leena ovat molemmat tavallisia ihmisiä, jotka sattuma on saattanut yhteen Suvin kanssa. Kirjan takakannen sanoin molemmat kerivät auki elämäänsä ja suhdettaan rakastamaansa ihmiseen, joka muuttui joksikin toiseksi. Tarina voisi siis kuvata ketä tahansa aina tavallisista pulliaisista rocktähtiin. Myös muut tarinan henkilöt ovat aitoja ihmisiä, jotka tuntevat ja ajattelevat lukijan tavoin.

Anna minun rakastaa enemmän on teos, jota on pakko lukea odottavaisin mielin. Mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Siitä syystä kirja sopii myös meille kärsimättömille lukijoille, jotka haluamme lukea merkittävistä tapahtumista ja ajatuksista läpi kirjan. Turhaa höpinää kirjassa oli vain liirun verran, ja sekin mielenkiintoista luettavaa musiikista kiinnostuneelle. 

Anna minun rakastaa enemmän herättää kaikenlaisia tunteita aina vihasta innostuneeseen odotukseen ja surusta rakkauteen. Kirjan nimi Anna minun rakastaa enemmän saa romanttisista tarinoista kiinnostuneen lukijan sydämen läpättämään jo ennen ensimmäistä sivua, eikä turhaan. Tarina on kokonainen, suuria tunteita herättävä ja sydämellisesti aito. Tämä oli ehkä paras koskaan lukemani kirja!