lauantai 10. elokuuta 2013

Carver: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta

Raymond Carverin novellikokoelma Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta repii tuntemamme rakkauskäsityksen kappaleiksi ja kokoaa sen sitten lempeästi takaisin yhteen. Rakkaus ei ole pelkkää vaaleanpunaista unelmaa, sillä olennaisena osana siihen kuuluvat myös surulliset tunteet aina menetyksen pelosta tuskaan.

Novellikokoelmassaan Carver saa nopeasti lukijansa miettimään rakkauden aitoa merkitystä. Useimmille meistä rakkaus merkitsee toisesta välittämistä ilman ehtoja. Mutta kuten Carverin novelleista käy ilmi, rajojen asettaminen ei aina ole helppoa.

Kokoelman nimikkonovellissa Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta kaksi pariskuntaa keskustelee rakkaudesta ja sen merkityksestä. Pariskuntien joukossa istuva Terri sanoo, että mies, jonka kanssa hän oli elänyt ennen nykyistä miestään Meliä, oli rakastanut häntä niin paljon että oli yrittänyt tappaa hänet. Mel vastaa puolisolleen:

"Luoja, älä ole hölmö. Ei se mitään rakkautta ole, ja sinä tiedät sen. Minä en tiedä miksi sitä pitäisi sanoa, mutta sen minä tiedän ettei ainakaan rakkaudeksi."

Terrin puolustama rakkaus merkitsisi meille monille juuri rakkauden vastakohtaa. Mutta kun Carver etenee tarinassaan, myös lukija alkaa vähitellen ymmärtämään Terrin kannan.

"Se oli rakkautta", Terri sanoi. "Useimpien mielestä takuulla normaalista poikkeavaa. Mutta hän suostui kuolemaan sen puolesta. Hän todella kuoli sen puolesta."

Carverin novellikokoelma ei kerro ainoastaan normaalista poikkeavasta rakkaudesta. Miksi, kulta? on kirjemuotoinen kertomus äidiltä, joka kirjoittaa rakkaudestaan poikaansa kohtaan. Aluksi äiti rakastaa poikaansa ilman ehtoja, kuten äidin tuleekin. Mutta kun poika alkaa käyttäytyä oudosti, sekaantuu väkivaltaan ja lopulta politiikkaan, rakkaus muuttuukin peloksi. Pieni hyvä asia on kertomus äidin ja isän rakkaudesta lastansa kohtaan. Tässäkin tarinassa rakkauteen liittyy pelkoa, mutta erilaista kuin aikaisemmassa Carverin novellissa.

Carverin novellikokoelma alkaa avautua kunnolla vasta muutaman novellin lukemisen jälkeen. Kirja tarjoaa ajatuksia herättäviä novelleja, joiden lukeminen oli avartava kokemus. Toisaalta käännös englannista suomeksi on tehnyt tekstistä hieman turhankin töksähtävää ja arkista. Kaunokirjallisuuden kannalta Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta ei siis ehkä ole se kaunein teos, mutta sanomaltaan yksi muistettavimmista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti