Harva näytelmä selvittää päähenkilön tuntoja yhtä syvästi ja realistisesti kuin Minna Canthin Anna-Liisa. Kirjan päähenkilö Anna-Liisa on kaksikymmentävuotias nuori nainen, jonka elämä näyttää ulkoapäin siveelliseltä ja hyväksyttävältä: hän on tasainen ja hiljainen, jota monet miehet arvostavat. Näiden miesten joukosta Johannes Kivimaa on saanut Anna-Liisan sydämen puolelleen, ja kirkon siunausta heidän liitolleen odotetaan näytelmässä kolmen viikon kuluttua.
Kirjan alussa Johannes kehuu tulevaa vaimoaan kauniiksi ja siveelliseksi naiseksi, sellaiseksi, jonka kanssa kehtaa olla. Anna-Liisa on selvästi vaivaantunut ja yrittää kertoa Johannekselle jotain tärkeää, mutta ei uskalla. Anna-Liisa on hyvä esimerkki aikansa naisista, joilta odotettiin hiljaisuutta ja hallittuja mielipiteitä - tämän takia Anna-Liisa on ujo, eikä uskalla kertoa tummimpia tuntojaan Johannekselle.
Seuraavassa hetkessä koko onni ja kukoistus on kuitenkin kadonnut: Husso, tarinan "ärsyttävä akka" tulee kertomaan Anna-Liisalle, että Mikko on tulossa pyytämään häntä vaimokseen. Mikko on perheen entinen renki, joka muistuttaa Anna-Liisaa kielletystä rakkaudesta ja lapsenmurhasta, jonka hän teki vanhempiensa häpeän pelossa Mikon lähdettyä rahaa tienaamaan.
Kolmiosainen näytelmä sijoittuu kolmelle päivälle, joiden aikana sattuu yhtä jos toista. Husson jälkeen asiat menevät vielä huonommin, kun Mikko palaa hakemaan hänelle luvattua. Kun Anna-Liisa kieltäytyy, Mikolla ja Hussolla on pakassaan vielä yksi valttikortti: molemmat tietävät lapsenmurhasta, ja voivat siis koska tahansa saattaa Anna-Liisan kuritushuoneelle.
Anna-Liisa yrittää näytelmässä selittää, että hän rakastaa vain ja ainoastaan Johannesta. Husso ja Mikko eivät kuitenkaan näytä asiaa uskovan, vaan he yhä uudelleen ja uudelleen jankkaavat samasta asiasta: Anna-Liisa on luvannut tulla Mikolle. Anna-Liisa sanoo kuitenkin nuorena olleen hupakko ja lapsellinen, mutta selitys ei riitä. Kiistaa tuntuu jatkuvan liiankin kauan, eivätkä asiat parane vaikka Anna-Liisa mitä tekisi. Lopulta koko perhe saa tietää - ja siinä perässä koko kylä.
Kun asiat paljastuvat, koko perhe tietenkin kauhistuu. Eritoten Johannes, joka purkaa kihlauksen. Anna-Liisalle tämä on pahin kolaus, sillä hän niin tulisesti rakastaa Johannesta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikaan, jolloin itsemurhat olivat yleisiä etenkin tukalissa tilanteissa epätoivotun raskauden takia olevilla naisilla. Anna-Liisa yrittää tehdä lopun elämästään hyppäämällä järveen, mutta hänet pelastetaan. Tämä lopun lähellä oleminen muuttaa Anna-Liisan lopulta aivan erilaiseksi.
Minna Canthin näytelmä ei ole suinkaan tarina epätoivosta ja kadotetusta rakkaudesta, vaikka suurin osa kirjasta antaakin niin olettaa. Kun Anna-Liisa saa puhdistettua suunsa myös lain edessä, hän on onnellinen, vaikka edessä saattaakin olla kuritushuone ja jopa kuolema. Myös Johannes heltyy: Anna-Liisa onkin se nainen, johon hän rakastui. Anna-Liisan kohtalona on olla edelleen se siveellinen ja hyväksyttävä nainen, joka kristillisesti tunnistaa tekonsa.
Anna-Liisaa lukiessani tunsin olevani läsnä tapahtumapaikalla. Näytelmä lipui silmieni edessä, ja Anna-Liisan tunteet olivat lähes käsin kosketeltavissa. Kun lukemisen oli kerran aloittanut, piti jatkaa loppuun saakka. Mielestäni jokaisen naisen tulisi kerran elämässään lukea tämä mielenkiintoinen teos, joka sopii mainiosti yhden illan huviksi. Vaikka näytelmä onkin lyhyt, riittää ajateltavaa useiden päivien ajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti